Keskiviikkona kävin Jullenkaa toisessa paikassa maastossa. Julle oli tosi energinen.. Aluksi kävelin pitkään et saisin sen kuulolle ja samalla vähän rauhottumaan. Lopulta Julle oli hyvin kuulolla ja aloin ravilemaan mennessä se rauhottu hyvin ravailemaan, mutta kotia tullessa se ekaa kertaa kuumui mulla oikeen kunnolla ja puri kuolaimeen kiinni. Pidätteet ei meinnannu aluks mennä millään lävite mutta hetken matksutelun jälkeen sain Jullen kuulolle ja sain sen rauhottumaan kävelemään.. Lopu matka suoritettiin sitten pienillä ravipätkillä ja suurimmaksi osaa käynnissä, että Julle olisi varmasti koko ajan kuulolla.
Keskiviikkona jatkettiin taas tulevan varustehuoneen siivousta. Viimeinkin sieltä rupiaa tavarat vähenee, eli kohta päästään kiinnittelemään telineitä seinään !
Tosrtain olin kotona käymässä.
Perjantaina tulin iltapäivällä takaisin Veteliin. Hain Jullen sisälle soidettavaks ja se sai hetken lepäillä karsinassa ennekuin vein sen takaisin muiden luo laitumelle.
Lauantaina olikin ratsastuspäivä. Viimeinkin pelto oli siinä kunnossa, että siellä pystyi ratsastamaan!
Laittelin Jullen valmiiksi ja nousin tallin pihassa selkään. Lopulta saavuttiin Jullenkaa pellolle ja aloin ensin käynnissä tekemään voltteja, pysähdyksiä ja sitten pysähdyksestä aina pari peruutusaskelta. Tällä pyrin saaman Jullen kuulolle ettei tule tilanteita, että se menee miten itse haluaa eikä kuuntele ohjaa ollenkaa. Aluksi peruutuksia tehdessä Julle peruutti aluksi hyvin pari askelta ja sitten, kun annoin luvan jatkaa suoraan se alkoikin peruttaa täysiä taikka yritti hypätä pystyyn. Useiden peruutus toistojen jälkeen se alkoi toimia eikä temppuillut enää. Lopulta Julle rupesi olemaan hyvin kuullolla, niin aloin tekemään ravissa ensin voltteja ja sen jälkeen vaihdoin tehtävän kahdeksikoksi jolloin tulisi taivutusta kumpaankin suuntaan. Ravissa alkoi kaikki sujua hyvin niin annoin löysät ohjat ja kävellytin hetken. Käveletyksen jälkeen oli vuorossa laukan nostoja. Täällä ollessa en ole vielä Jullella laukannut joten nämä oli ekat nostot täällä. Laukat onnistuivat kuitenkin odotettua paremmin! Vasempaan suuntaan ne nousi helpommin , kun taas oikean suunnan kanssa sai tehdä taas töitä mutta lopulta siihenkin suuntaan laukka nousi. Laukkojen jälkeen ravailin hetken löysin ohjin ja sen jälkeen siirsin käyntiin. Kävelin hetken pellolla ja sitten lähin kävelyttää tallillepäin. Tästä kerrasta jäi tosi hyvä mieli, koska Julle toimi tosi kivasti.
Tätä juuri se teki aina peruutuksen jälkeen.









